Vasta 1930- ja 40- luvuilla alettiin kantatiloista lohkoa tontteja lähinnä kesämökkiasutukseen. Varsinainen omakotirakentaminen sai laajemmat puitteet 1952, jolloin ryhdyttiin myymään Ollaksen ja Lasssaksen tiloista lohkomissuunnitelman mukaisia tontteja. Näin alkoivat Ylästön rakentamisen vuodet. Tieyhteydet olivat kehnot ja talkoovoimin ryhdyttiin rakentamaan teitä sekä rakennuksien perustuksia.
Tontin hankkineiden saatua rakennuksensa asuttavaan kuntoon oli aika pohtia muutakin ympäristöön liittyviä asioita. Tiet, liikenne, posti, koulu ja muut asuinympäristöön liittyvät tekijät alkoivat askarruttaa asukkaiden mieltä. Näiden asioiden eteenpäin vieminen vaati yhteistä elintä. Eräät aktiiviset henkilöt kutsuivat koolle kokouksen yhdistyksen perustamiseksi ajamaan Ylästön asukkaiden yhteisiä asioita.
Heinäkuun 30. päivänä 1956 kokoontui 14 henkilöä; Anni Aaltonen; Viljo Aaltonen, Salomo Hartikainen, Aatto aro, Eino Hämäläinen, Toivo Kurki, Pentti Lahtinen, Vilho Nielikäinen, Kalle Puustinen, Tyyne Roisko, Reino Siimes, Erkki Salmi, Antti Tomisaho ja Kirsti Tomisaho, puuseppä Viljo Aaltosen taloon perustamaan yhdistystä, jonka nimeksi hyväksyttiin Ylästö – Övitsbölen omakotiyhdistys ry. 1969 nimi muutettiin Ylästön Kotiseutuyhdistys ry:si. Kylän yhteisiä etuja vaalimaan perustettu yhdistys teki runsaasti aloitteita ja esityksiä kunnan ja valtion viranomaisille.
Vuosien saatossa yhdistys on aktiivisesti ollut vaikuttamassa asuinympäristöön ja asukasviihtyvyyteen liittyviin asioihin erilaisten aloitteiden ja esitysten avulla. Yhdistys on mm. vaikuttanut julkisen liikenteen, koulun, postitoimipaikan sekä nuorisotilojen saamiseksi asunympäristöön. Yhdistys on myös järjestänyt erilaisia retkiä ja matkoja sekä tapahtumia asukkaille.
(Teksti: Ylästön Kotiseutuyhdistys 30 vuotta -juhlapuheesta 1986. Tekstin muokannut Niina Ahonen 2004)