Uutiset

27 artikkelia

Ilmoitustaulujen tuunausta

YKY mukana tuunauskisassa

 
Vantaalla on tuunattu ilmoitustauluja viime viikkojen aikana yhteensä yli kolmenkymmenen tiimin voimin. YKY otti osaa Vantaan kaupungin järjestämään ”Tuunataan taulut”-kisaan tuunaamalla kaksi Ylästön neljästä kaupungin ilmoitustaulusta. Taulut sijaitsevat Lehtikummuntiellä ja Kehävuorenkujalla. Ylästön Urheilijat tuunasivat toiset kaksi taulua, Vanhatieltä ja Voutilasta. Ylästön Martat osallistuivat kisaan tuunamalla polkupyörän Lehtikummuntien taulun koristeeksi. Puuha oli palkitsevaa; saamme katsella siistejä ja vähän erilaisia tauluja entisten jo huonoksi menneiden sijaan.

Äänestä suosikkiasi – käy tykkäämässä

Kaikki tuunatut taulut ovat nähtävissä kaupungin sivuilla Vantaa-päivästä 15.5. lähtien ja omaa suosikkiaan voi äänestää toukokuun loppuun asti. Äänestäminen tapahtuu Vantaan kaupungin Facebook-sivuilla ”tykkäämällä”. Käy tykkäämässä omaa suosikkiasi!

 

YKY Jäsentiedote 1/2021

Ylästön Kotiseutuyhdistys ry

Jäsentiedote 1/2021     10.2.2021    

Hyvä Ylästön Kotiseutuyhdistyksen jäsen!

 

Vuosi 2021 on yhdistyksen 65. toimintavuosi.

Odottelemme toiveikkaana pandemiatilanteen väistymistä  ja aikaa, jolloin pääsemme taas järjestämään tapahtumia, retkiä ym. toimintaa.

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään 9.3. Oheisena on kutsu kokoukseen, sekä  ilmoittautumisohjeet.

 

Mennyt vuosi

Keväällä 2020 alkanut koronapandemia vaikutti yhdistyksen toimintaan oleellisesti koko vuoden ajan. Vuoden varrelle suunnitellut tapahtumat, retket ym. toiminta, jouduttiin kaikki lopulta perumaan. Helmikuisessa laskiaisriehassa seurakuntatalolla ehdimme olla mukana, ennen kuin karanteenit alkoivat.

Yhdistyksen toiminta painottui pitkälti kotiseututalon kiinteistön hoitoon, sekä tilan vuokraamiseen perhejuhlia ja pieniä kokouksia varten, joista useat niistäkin lopulta peruttiin.

Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi vuoden 2020 aikana muutamalla kymmenellä taloudella.

  • Vuoden 2020 lopussa yhdistyksessä oli jäsenenä 347 taloutta
  • Hallitus kokoontui 11 kertaa ja vuosikokous pidettiin 26.2.2020
  • Yhdistys antoi stipendit Ylästön koulun oppilaille, yhteensä 1140 €

KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN

Aika: 9.3.2021 klo 18.30

Paikka: Ylästön Kotiseututalo, Sienestäjänkuja 5, sekä verkon välityksellä

 

Huom. Pandemiatilanteesta johtuen osallistujia pyydetään ystävällisesti ilmoittautumaan ennalta, ja kertomaan haluaako tulla paikalle, vaiko osallistua etänä. Talon sisälle voidaan ottaa vain viranomaisten ko. hetkellä sallima määrä ihmisiä. Suositellaan etäosallistumista. Jäsenet saavat osallistumislinkin yhdistykselle antamaansa sähköpostiosoitteeseen. Ilmoittautuminen hyvissä ajoin puhelimitse p.044 9899 159 tai sähköpostilla yky@ylastonkotiseutuyhdistys.fi.

Tervetuloa osallistumaan!

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10§. asiat, sekä sääntömuutosehdotukset koskien etäkokousmahdollisuutta sekä yhdistyksen jäsenen mahdollisuutta esittää haluamansa asia vuosikokouksen käsiteltäväksi.

10§.
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään yhdistyksen tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo‐ ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet
8. päätetään hallituksen jäsenten ja varajäsenten määrät
9. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet sekä varajäsenet
10. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaa
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Ylästössä 4.2.2021

Ylästön Kotiseutuyhdistys ry, hallitus

Vuosikokous 9.3.2021

Ylästön Kotiseutuyhdistys ry

KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN

Aika: 9.3.2021 klo 18.30

Paikka: Ylästön Kotiseututalo, Sienestäjänkuja 5, sekä verkon välityksellä

Huom. Pandemiatilanteesta johtuen osallistujia pyydetään ystävällisesti ilmoittautumaan ennalta, ja kertomaan haluaako tulla paikalle, vaiko osallistua etänä. Talon sisälle voidaan ottaa vain viranomaisten ko. hetkellä sallima määrä ihmisiä. Suositellaan etäosallistumista. Jäsenet saavat osallistumislinkin yhdistykselle antamaansa sähköpostiosoitteeseen. Ilmoittautuminen hyvissä ajoin puhelimitse p.044 9899 159 tai sähköpostilla yky@ylastonkotiseutuyhdistys.fi.

Tervetuloa osallistumaan!

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10§. asiat, sekä sääntömuutosehdotukset koskien etäkokousmahdollisuutta sekä yhdistyksen jäsenen mahdollisuutta esittää haluamansa asia vuosikokouksen käsiteltäväksi.

10§.
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään yhdistyksen tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo‐ ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet
8. päätetään hallituksen jäsenten ja varajäsenten määrät
9. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet sekä varajäsenet
10. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaa
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Ylästössä 4.2.2021

Ylästön Kotiseutuyhdistys ry, hallitus

Ylästön Joulumyyjäiset

MYYJÄISET ON PERUTTU! Myyjäisiä ei ole nyt mahdollista järjestää edes ulkona.
Koronatilanteen nyt pahentuessa Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kieltämässä kaikki yleisötilaisuudet.
Odotamme 26.11. kokoontuvan koronakoordinaatioryhmän ohjeistuksia ja määräyksiä koskien tapahtumia ja yleisötilaisuuksia. Tiedotamme myyjäisten kohtalosta heti sen jälkeen.
Meille YKY:ssä yleisön ja myyjien turvallisuus tärkeää.

Perinteiset käsityöläisten joulumyyjäiset 5.-6.12.2020 klo 10-14 Ylästön kotiseututalolla, Sienestäjänkuja 5.

Koronatilanteesta johtuen myyjäiset painottuvat nyt ulkotiloihin ja ne pidetään poikkeuksellisesti kahtena päivänä, lauantaina 5.12 ja sunnuntaina 6.12. Molempina päivinä myyjäiset ovat avoinna asiakkaille klo 10-14. Myyjäisissä noudatetaan viranomaisten antamia turvallisuusohjeita.

Tervetuloa ostoksille

Seuraamme koronatilannetta ja noudatamme viranomaisten ohjeita, suosituksia ja määräyksiä.

Kotiseututalon pihalla on paljon myyntipisteitä. Myös Buffetmyynti on ulkona. Sekä asiakkailla, että myyjillä tulee olla maskit sekä ulkona, että sisällä, ja turvavälejä tulee noudattaa.

Talon sisällä on väljästi myyntipisteitä kolmessa eri tilassa. Sisällä samanaikaisesti olevien asiakkaiden määrää rajoitetaan: Kymmenen asiakasta voi olla sisällä ostoksilla samanaikaisesti. Ulko-ovilla on tarjolla käsidesiä. Kulkusuunta on etuovesta sisään ja keittiön ovesta ulos. Odotathan ulkona, kunnes saat luvan tulla sisälle.

Pidetään huolta - Noudatathan seuraavia ohjeita:

  • Ethän tule myyjäisiin, jos olet kipeä tai tunnet koronaan/flunssaan viittaavia oireita.
  • Käytäthän kasvomaskia.
  • Ethän yski tai köhi, aivastathan kainaloon.
  • Pidäthän riittävän turvavälin: 1,5–2 metrin väliä seuraavaan henkilöön.
  • Huolehdithan hyvästä käsihygieniasta, käytäthän käsidesiä.
Kiitos – Tervetuloa ostoksille!
 
Myyntipaikkojen varaukset:
 
KAIKKI MYYNTIPAIKAT VARATTU (20.11.2020)
 
Perinteiset käsityöläisten joulumyyjäiset 5.-6.12.2020 klo 10-14 Ylästön Kotiseututalolla, Sienestäjänkuja 5.
Koronatilanteesta johtuen myyjäiset painottuvat nyt ulkotiloihin ja ne pidetään poikkeuksellisesti kahtena päivänä, lauantaina 5.12 ja sunnuntaina 6.12. Molempina päivinä myyjäiset ovat avoinna asiakkaille klo 10-14.
Myyntipaikkoja on sekä ulkona, että sisällä. Talon sisällä samanaikaisesti olevien asiakkaiden määrää rajoitetaan. Buffet on ulkona teltassa.
 
Ulos toivotaan erityisesti myyjiä omien pop-up telttojen kanssa. YKY:n omaan huvilatelttaan (8x5m) mahtuu joitakin ulkomyyjiä joilla ei ole omaa telttaa. Talon sisällä on 9 myyntipaikkaa väljästi kolmessa er tilassa .
 
Myyjät voivat varata paikan joko molemmiksi päiviksi tai vain toiseksi. Myyntipaikan hinta on 10 € /päivä tai 15 €/kaksi päivää. Myyntipaikkoja voi varata sähköpostilla yky@ylastonkotiseutuyhdistys.fi.
Myyntipaikat vain käsityöläisille (myös leivonnaiset, kukat, yms.) Ei verkostomarkkinointituotteita).
Myyjille lisäinfoa varauksen yhteydessä.
 
Varatun myyntipaikan voi perua ilmoittamalla siitä sähköpostilla yky@ylastonkotiseutuyhdistys.fi
 
TERVETULOA!

Ylästön Oktoberfest 2020 on peruttu koronan takia

Lokakuun alussa pidettäväksi suunniteltu Ylästön Oktoberfest 2020 tapahtuma on päätetty perua koronatilanteen takia. Koronaviruksen tiedetään levivän helposti tapahtumissa, joissa on paljon ihmisiä koolla samaan aikaan. Kotiseututalolla sopivista turvaväleistä huolehtiminen olisi aika mahdotonta. Tapahtumanjärjestäjänä tunnemme vastuumme. Toivotaan, että ensi syksynä kaikki on jo toisin ja voimme taas juhlia yhdessä Oktoberfestiä.

TOLKINKYLÄ JA YLÄSTÖ – KYLÄT KESKIAJAN HÄMÄRÄSTÄ

Pääsiäispaaston ensimmäisenä maanantaina vuonna 1417 pidettiin nykyisen Vantaan Ylästön kaupunginosaan kuuluvassa Tolkinkylässä laamanninkäräjät, joissa annetussa tuomiossa Tolkinkylän nimi Tolkoby ja Ylästön kylän perustajan pojan nimi Laurencius Övidson (Llaren Øuidson) mainitaan ensimmäisen kerran.

Laamanninkäräjillä käsiteltiin Itämaan (Suomen) ylimmän oikeusviranomaisen, Klas Flemingin johdolla virolaisen Padisen luostarin ja Farzabyn (nyk. Koskela) kylän kalastusoikeuksia Heelsingaa-joen (nykyinen Vantaanjoki) koskessa. Kuningas Magnus Eriksson oli 15.5.1350 antanut luostarille oikeuden lohenkalastukseen kahdella joen kalastamolla, ja nyt laamanni kuninkaan puolesta antamallaan tuomiolla vahvisti kalaveden käytön jaon luostarin väen ja kyläläisten kesken.

Kuva yllä: Tämän rantatöyrään takana olevassa talossa Tolkinkylässä pidettiin laamanninkäräjät 1.3.1417. Kosken nimi ei tuolloin vielä ollut Ruutinkoski, vaan ehkäpä Tolkinkylänkoski. Kuva: Matti Hilli

UUTEEN MAAHAN

Suomen etelärannikko oli rautakauden loppuaikoina tuhat vuotta sitten lähes asumatonta seutua. Ainoastaan hämäläiset, jotka kutsuivat kotijokeamme suuren järvensä mukaan ”Vanajantakaiseksi joeksi” eli Vantaaksi, kävivät täällä retkillään; osin heillä oli myös asumuksia ja viljelymaita. Hämäläiset saivat kuitenkin väistyä, kun liikaväestön paine Tanskan ja Ruotsin alueilla synnytti itään suuntautuneen ruotsalaiskolonisaation eli muuttoliikkeen ”Uuteen maahan” (Nyland).

Hämäläisten perustamasta ”Vanajankylästä” irtosivat ensin 1000-luvulla erilleen Kirkonkylä ja Veromiehenkylä, ja Veromiehenkylästä 1300-luvulla Tolkby, Tolkinkylä tai oikeastaan ”tulkinkylä”, joka nimettiin kylässä asuvan virkamiehen, tulkin mukaan. Vielä saman vuosisadan aikana Lauri Övidinpojan isä rakensi kylän maille uudistalon, jonka sai erotetuksi itsenäiseksi kyläksi.

Tuo uudisraivaaja oli tanskalaissyntyinen siirtolainen, jolla oli komea ”viikinkinimi” Övidher, arkisemmin Övid. Hänen mukaansa talo sai nimen Övitsböle, Övidin uudistalo tai Övidin uudiskylä. Övitsbölen suomenkielinen nimi Ylästö on kansanomainen käännösvirhe; nimen alkuosa on sekoitettu ”övre” (ylempi) sanaan ja ajateltu nimen tarkoittavan jotain ylempänä olevaa; esimerkiksi kirkolta ylävirtaan sijaitsevaa kylää.

MAAHANMUUTTAJIEN ELÄMÄÄ UUDESSA MAASSA

Ylästön kyläkeskus on sijainnut nykyisen Lehtikummuntien ja Itäpellontien risteyksen tienoilla. Övitsbölen kantatalo jakaantui 1560-luvulta alkaen itsenäisiksi taloiksi, joista tunnetaan nimet Ollas ja Lassas, joita seurasivat 1600-luvulla nimet Smeds ja Syrak sekä myöhemmin Klemet ja Sutars. On muistettava, että alkuperäiset kantatalot ovat useamman kerran tuhoutuneet ja rakennettu uudelleen tai siirretty uuteen paikkaan, joten alkuperäistä nykyisissä samannimisissä taloissa on vain nimi.

Myös Tolkinkylän alkuperäinen talo on hävinnyt, ja sen seuraajat Petas ja Grotens ovat saaneet uudet nimensä vasta 1600–1700 lukujen vaihteessa. Sen sijaan Bökars (böckare=tynnyrintekijä) on nimeltään näitä vanhempi; on mahdollista, että talon synty liittyy Padisen luostarille luovutetun ”ylemmän lohenkalastamon” toimintaan.

Helsingin pitäjän ensimmäiseen veroluetteloon eli maakirjaan vuodelta 1540 on merkitty sekä Ylästössä että Tolkinkylässä olevan kummassakin 4 taloa; vuoden 1556 maakirjassa taloja oli Ylästössä 5 ja Tolkinkylässä 6. Peltopinta-ala (josta käytössä oli kaksivuoroviljelyssä kerrallaan puolet) oli hehtaareiksi muutettuna Tolkinkylässä n. 20 ha ja Ylästössä n. 9 ha, eli vuotuinen viljelysala oli siis 10 ja 4,5 ha.

1500-luvulla yhden tynnyrin kylvö tuotti katovuosia lukuun ottamatta 3 – 5 tynnyrin sadon ja talon (keskimäärin 6 -7 henkeä) vuotuiseksi minimitarpeeksi katsottiin 10 tynnyriä viljaa siemenviljan osuus ja verot vähennettynä. Maakirjan mukaisilla tiedoilla Tolkinkylän pellot tuottivat juuri ja juuri minimin, mutta Ylästö jäi selvästi minimitarpeen alle.

Ja koska kylät olivat uudiskyliä, eivät ne olleet saaneet peltojen ohella riittävästi muitakaan etuuksia; metsä- ja niittymaata sekä laidunta olisi pitänyt olla enemmän. Kalavettä ja kunnollista myllypaikkaa ei niillä ollut lainkaan. Vuoden 1586 maakirjan mukaan kylillä oli heikkotehoiset, vain kevät- ja syystulvien aikaan toimivat puromyllyt. Ylästön mylly sijaitsi Mustikkasuonojassa, arvatenkin lähellä ”Quarnåkers Rå” (Myllypellon raja) nimistä rajapyykkiä. Tolkinkylän mylly lienee sijainnut Krakanojassa.

Koska pelkkä maanviljelys elätti huonosti, toimivat kylien asukkaat voimiensa mukaan paikallisten laivureiden alihankkijoina. Osaavat kirvesmiehet pääsivät talvikautena hyville palkoille, kun esimerkiksi toltti (12 kpl) veistettyjä lankkuja tuotti satamaan toimitettuna kuusi hopeaäyriä. Jos talon miesväki pystyi veistämään talvessa 30 tolttia, oli tili 7½ markkaa eli nelivuotisen lehmän hinta. Toki 12 kyynärän (n. 6,7 m) lankun veistäminen talvisessa metsässä piilukirveellä on raskaampaa kuin peltotyöt.

Kuva yllä: Kopio laamanni Klas Flemingin 1.3.1417 antamasta tuomiosta on tehty noin vuonna 1490. Se on alun perin kuulunut Turun hiippakunnan asiakirjoihin. Tuomiossa on ensimmäinen tunnettu merkintä nykyisestä Vantaan Tolkinkylästä ja maininta Ylästön kylän perustajan pojan nimestä. Lähde: Riksarkivet, Tukholma.

Kuva yllä: Vaikka Ylästö oli erotettu Tolkinkylästä jo 1300-luvulla, käytiin lopullinen välirajankäynti vasta vuonna 1750. Ylästön miehet olivat pikkuhiljaa siirtäneet kylänrajaa edukseen Tolkinkylän maille, ja tolkinkyläläiset vaativat virallista rajankäyntiä. Maanmittari Nils Westermarkin toimittamassa rajankäynnissä raja siirtyi aimo matkan Ylästön puolelle (nykyisin Ylästö ja Tolkinkylä kuuluvat Ylästön kaupunginosaan, mutta vanha kyläjako näkyy vielä kiinteistörekisterissä). Kauniisti piirretyssä kartassa näkyy Ylästön nautintaraja, palautettu alkuperäinen raja sekä rajapyykkien paikat. Lähde: Maanmittaushallituksen arkisto

HOPEAVEROLUETTELO KERTOO IRTAIMISTON MÄÄRÄN

Kruunun siirryttyä Kustaa Vaasalta hänen pojilleen kävi Ruotsi sodan Tanskan kanssa, ja menetti Tanskalle Götajoen suulla sijainneen Älvsborgin linnoituksen. Koska linnoitus suojasi valtakunnan ainoaa Pohjanmeren puoleista satamaa, sitoutui Ruotsi rauhanteon yhteydessä lunastamaan linnoituksen takaisin raskailla 150.000 hopeataalerin lunnailla.

Lunnaiden keräämiseksi ja muiden sotatappioiden kattamiseksi valtakunnan säädyt suostuivat vuoden 1571 valtiopäivillä irtainta omaisuutta koskevaan omaisuusveroon, jota kutsutaan nimellä hopeavero. Kaikkien rahaa, arvometalleja, hevosia, karjaa (aina sikoihin asti) tai muuta merkittävää irtainta omaisuutta omistavien piti suorittaa verona yksi kymmenesosa omaisuudestaan. Kirkkoherra ja nimismies luetteloivat talo talolta omaisuuden arvon; kulta- ja hopeaesineet sekä hevoset arvioitiin yksilöllisesti, muuten käytettiin koko valtakuntaa koskevaa hinnastoa. Kansallisarkistoon tallennetut hopeaveroluettelot sisältävät tarkkoja tietoja 1500 – luvun ihmisten omaisuudesta, vaikkakin ne tuskin sisältävät kaikkia säästöjä.

Ylästön kylässä maksoi hopeaveroa kuusi henkilöä yhteensä 19 markkaa 28 äyriä ja kuusi penninkiä – kahden hyvän lehmän hinta – yhteensä 206 markan 22 äyrin omaisuudestaan. Lopputulos ei siis ole tasan 10 %, ja kolme vähävaraisinta näyttääkin saaneen alennusta tai sitten maksuvälineitä ei vain löytynyt.

Ylästön varakkain asukas oli Syrakin talon isäntä Offuid Hendriksson; kylän perustaneen tanskalaissyntyisen Övidherin suora jälkeläinen ja viimeinen suvun edustaja Ylästön isäntänä. Toiseksi varakkain oli Siffred Jönsson, joka lienee ollut myöhemmin Smedsin nimen saaneen talon isäntä. Muut verotetut olivat Ollasin ja Klemetsin talojen ensimmäiset isännät Oluff Larsson ja Klemet Effatsson sekä Eric ja Bertil Matsson, jotka ilmeisesti olivat sukua Lassaksen talon perustajalle Lars Matssonille.

Hopeaveroluettelosta näkyy, että kaikilla kuudella Ylästön talollisella on ollut omistuksessaan hevonen, kahdella varakkaimmalla kaksi. Lehmiä oli kylässä 11, vasikoita 2, lampaita 16 ja vuohia 2. Kuparikattiloita oli yhteensä 20 naulaa (6,5 kg).

Luettelossa olevia Tolkinkylän asukkaita ei tarkempien tietojen puuttuessa kykene liittämään taloihin, mutta kolmen verotetun talollisen omaisuus oli yhteensä 137 markkaa 6 äyriä, josta veroa perittiin 13 markkaa 6 äyriä. Hevosia oli 4 ja lehmiä 8; muita kotieläimiä ei ollut ainakaan luettelossa. Kuparikattiloita oli kuuden naulan verran (n. 2 kg).  

Tolkinkylän asukkaiden omaisuus oli siis taloa kohden suurempi kuin ylästöläisten, mutta niinhän emäkylän asukkailla pitää ollakin…

Matti Hilli

Kirjoittaja on ylästöläinen kotiseutuharrastaja ja Vantaa-Seuran johtokunnan jäsen.

Vantaanjoen varrella Ylästössä

Rentukoita ja keltakurjenmiekkaa

Vantaanjoella Ylästön kohdalla on loppukeväästä hyvin kaunista. Joenranta loistaa keltaisenaan;  ensin kukkivat rentukat ja hieman myöhemmin ovat kukassa keltakurjenmiekat. Joen vartta  reunustaa luontopolku joen molemmin puolin. Joen eteläranta kuuluu Helsingille ja pohjoisranta on Vantaan puolta, Ylästöä. Alue on Pitkäkosken luonnonsuojelualuetta.

Kolme koskea

Ylästön kohdalle osuu kolme koskea;  Pitkäkoski lähellä Silvolan tekoallasta ja hieman kauempana Backaksen ja Kartanonkosken suuntaan Ruutinkoski. Hieman vähäisempi Niskalankoski jää edellisten väliin.

Pitkäkoski Ylästössä. Pitkäkoski on noin kilometrin pituinen. Pitkäkoskesta lisää (Vantaan kaupungin sivuilla) täällä…

Ylästöstä Ruutinkoskelle

Kävellen tai pyöräillen Ylästöstä Ruutinkoskelle pääsee parhaiten ylittämällä joki Pitkäkosken kävelysiltaa pitkin ja kulkemalla Helsingin puolista joenrantaa kohti Haltialaa.  Ruutinkoski tulee vastaan ennen Haltialan tilaa.  Ruutinkoskella Vantaan puolella jokea on peltoa ja yksityisaluetta.

Ruutinkoskella joki levenee ja maisemat avartuvat. Ympärillä on peltoa joen molemmin puolin. Kosken pituus on noin 300 metriä ja se on Vantaanjoen alin luonnontilainen koski.  Ruutinkoskesta lisää (Vantaan kaupungin sivuilla) täällä ja (Helsingin kaupungin sivuilla) täällä…

Vantaan uusi yleiskaava 2020

Vantaalla valmistellaan uutta yleiskaavaa 2020. Siihen on helpointa tutustua palvelussa https://kartta.vantaa.fi/.

Valitse vasemmalta valikosta Aineisto-ikoni, sen alta Kaavoitus ja edelleen Yleiskaava 2020 (luonnos).

Pikaisella silmäyksellä Ylästön alueelle ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Useita nykyisen yleiskaavan asioita on vielä toteuttamatta.

Yleiskaavaluonnokseen kannattaa kuitenkin tutustua nyt, koska kaavoitusviranomaiset vetoavat siihen siinä vaiheessa, kun varsinaisia kaavamuutoksia tehdään. Näin kävi esim. sähkölinjojen pohjoispuolella lumenkaatopaikan kaavamuutoksen yhteydessä.

Kaavamerkintöjen tulkitsemiseen (AP, TT jne.) löytyy ohje täältä:
http://www.ym.fi/…/%7BD051AC10-0B03-4945-BE16-76EC6CF…/32260

Koronatilanteesta johtuen

Kotiseututalon pihan siivoustalkoot pidetään tällä kertaa vain pienellä, etukäteen sovitulla porukalla.

Vieraslaji-ilta (14.5.) ja kesänalun kitkemistalkoot on toistaiseksi peruttu. Asiaan palattaneen keväällä 2021.

YKYN:n kevätretki Tuusulan taiteilijakoteihin (6.6.) on myös peruttu. Retken maksaneet ovat saaneet retkimaksun takaisin.

Mukavaa loppukevättä kaikille! Nautitaan tämän viikon lämpimistä keleistä.

Asiointiapua yli 70-vuotiaille

APUA KAUPPA- JA APTEEKKIASIOINTIIN YLI 70-VUOTIAILLE

Vantaan kaupunki on käynnistänyt yhteistyössä Vantaan seurakuntien kanssa asiointiavun yli 70-vuotiaille vantaalaisille, joilla ei ole sukulaisia tai muita läheisiä, jotka voisivat asioida heidän puolestaan kaupassa tai apteekissa. Avunpyyntöjä otetaan toistaiseksi vastaan numerossa 09 8306 677 ja chat-palvelussa Vantaan seurakuntien sivuilla arkisin klo 10-13.

NEUVONTAPUHELIN VANTAALLA

Neuvontapuhelin 09 8395 0070 on tarkoitettu kaikille vantaalaisille, jotka pohtivat miten koronavirus vaikuttaa heidän arkeensa. Numerossa palvellaan vantaalaisia arkisin kello 8–18 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 9–15. Sähköpostiiin korona@vantaa.fi voi laittaa kysymyksen, jos soittaminen ei jostain syystä onnistu.

Ohjeita ja infoa koronavirustilanteeseen liittyen Vantaan kaupungin sivuilta.