Tapahtuma-arkisto Uutisarkisto

20 artikkelia

TOLKINKYLÄ JA YLÄSTÖ – KYLÄT KESKIAJAN HÄMÄRÄSTÄ

Pääsiäispaaston ensimmäisenä maanantaina vuonna 1417 pidettiin nykyisen Vantaan Ylästön kaupunginosaan kuuluvassa Tolkinkylässä laamanninkäräjät, joissa annetussa tuomiossa Tolkinkylän nimi Tolkoby ja Ylästön kylän perustajan pojan nimi Laurencius Övidson (Llaren Øuidson) mainitaan ensimmäisen kerran.

Laamanninkäräjillä käsiteltiin Itämaan (Suomen) ylimmän oikeusviranomaisen, Klas Flemingin johdolla virolaisen Padisen luostarin ja Farzabyn (nyk. Koskela) kylän kalastusoikeuksia Heelsingaa-joen (nykyinen Vantaanjoki) koskessa. Kuningas Magnus Eriksson oli 15.5.1350 antanut luostarille oikeuden lohenkalastukseen kahdella joen kalastamolla, ja nyt laamanni kuninkaan puolesta antamallaan tuomiolla vahvisti kalaveden käytön jaon luostarin väen ja kyläläisten kesken.

Kuva yllä: Tämän rantatöyrään takana olevassa talossa Tolkinkylässä pidettiin laamanninkäräjät 1.3.1417. Kosken nimi ei tuolloin vielä ollut Ruutinkoski, vaan ehkäpä Tolkinkylänkoski. Kuva: Matti Hilli

UUTEEN MAAHAN

Suomen etelärannikko oli rautakauden loppuaikoina tuhat vuotta sitten lähes asumatonta seutua. Ainoastaan hämäläiset, jotka kutsuivat kotijokeamme suuren järvensä mukaan ”Vanajantakaiseksi joeksi” eli Vantaaksi, kävivät täällä retkillään; osin heillä oli myös asumuksia ja viljelymaita. Hämäläiset saivat kuitenkin väistyä, kun liikaväestön paine Tanskan ja Ruotsin alueilla synnytti itään suuntautuneen ruotsalaiskolonisaation eli muuttoliikkeen ”Uuteen maahan” (Nyland).

Hämäläisten perustamasta ”Vanajankylästä” irtosivat ensin 1000-luvulla erilleen Kirkonkylä ja Veromiehenkylä, ja Veromiehenkylästä 1300-luvulla Tolkby, Tolkinkylä tai oikeastaan ”tulkinkylä”, joka nimettiin kylässä asuvan virkamiehen, tulkin mukaan. Vielä saman vuosisadan aikana Lauri Övidinpojan isä rakensi kylän maille uudistalon, jonka sai erotetuksi itsenäiseksi kyläksi.

Tuo uudisraivaaja oli tanskalaissyntyinen siirtolainen, jolla oli komea ”viikinkinimi” Övidher, arkisemmin Övid. Hänen mukaansa talo sai nimen Övitsböle, Övidin uudistalo tai Övidin uudiskylä. Övitsbölen suomenkielinen nimi Ylästö on kansanomainen käännösvirhe; nimen alkuosa on sekoitettu ”övre” (ylempi) sanaan ja ajateltu nimen tarkoittavan jotain ylempänä olevaa; esimerkiksi kirkolta ylävirtaan sijaitsevaa kylää.

MAAHANMUUTTAJIEN ELÄMÄÄ UUDESSA MAASSA

Ylästön kyläkeskus on sijainnut nykyisen Lehtikummuntien ja Itäpellontien risteyksen tienoilla. Övitsbölen kantatalo jakaantui 1560-luvulta alkaen itsenäisiksi taloiksi, joista tunnetaan nimet Ollas ja Lassas, joita seurasivat 1600-luvulla nimet Smeds ja Syrak sekä myöhemmin Klemet ja Sutars. On muistettava, että alkuperäiset kantatalot ovat useamman kerran tuhoutuneet ja rakennettu uudelleen tai siirretty uuteen paikkaan, joten alkuperäistä nykyisissä samannimisissä taloissa on vain nimi.

Myös Tolkinkylän alkuperäinen talo on hävinnyt, ja sen seuraajat Petas ja Grotens ovat saaneet uudet nimensä vasta 1600–1700 lukujen vaihteessa. Sen sijaan Bökars (böckare=tynnyrintekijä) on nimeltään näitä vanhempi; on mahdollista, että talon synty liittyy Padisen luostarille luovutetun ”ylemmän lohenkalastamon” toimintaan.

Helsingin pitäjän ensimmäiseen veroluetteloon eli maakirjaan vuodelta 1540 on merkitty sekä Ylästössä että Tolkinkylässä olevan kummassakin 4 taloa; vuoden 1556 maakirjassa taloja oli Ylästössä 5 ja Tolkinkylässä 6. Peltopinta-ala (josta käytössä oli kaksivuoroviljelyssä kerrallaan puolet) oli hehtaareiksi muutettuna Tolkinkylässä n. 20 ha ja Ylästössä n. 9 ha, eli vuotuinen viljelysala oli siis 10 ja 4,5 ha.

1500-luvulla yhden tynnyrin kylvö tuotti katovuosia lukuun ottamatta 3 – 5 tynnyrin sadon ja talon (keskimäärin 6 -7 henkeä) vuotuiseksi minimitarpeeksi katsottiin 10 tynnyriä viljaa siemenviljan osuus ja verot vähennettynä. Maakirjan mukaisilla tiedoilla Tolkinkylän pellot tuottivat juuri ja juuri minimin, mutta Ylästö jäi selvästi minimitarpeen alle.

Ja koska kylät olivat uudiskyliä, eivät ne olleet saaneet peltojen ohella riittävästi muitakaan etuuksia; metsä- ja niittymaata sekä laidunta olisi pitänyt olla enemmän. Kalavettä ja kunnollista myllypaikkaa ei niillä ollut lainkaan. Vuoden 1586 maakirjan mukaan kylillä oli heikkotehoiset, vain kevät- ja syystulvien aikaan toimivat puromyllyt. Ylästön mylly sijaitsi Mustikkasuonojassa, arvatenkin lähellä ”Quarnåkers Rå” (Myllypellon raja) nimistä rajapyykkiä. Tolkinkylän mylly lienee sijainnut Krakanojassa.

Koska pelkkä maanviljelys elätti huonosti, toimivat kylien asukkaat voimiensa mukaan paikallisten laivureiden alihankkijoina. Osaavat kirvesmiehet pääsivät talvikautena hyville palkoille, kun esimerkiksi toltti (12 kpl) veistettyjä lankkuja tuotti satamaan toimitettuna kuusi hopeaäyriä. Jos talon miesväki pystyi veistämään talvessa 30 tolttia, oli tili 7½ markkaa eli nelivuotisen lehmän hinta. Toki 12 kyynärän (n. 6,7 m) lankun veistäminen talvisessa metsässä piilukirveellä on raskaampaa kuin peltotyöt.

Kuva yllä: Kopio laamanni Klas Flemingin 1.3.1417 antamasta tuomiosta on tehty noin vuonna 1490. Se on alun perin kuulunut Turun hiippakunnan asiakirjoihin. Tuomiossa on ensimmäinen tunnettu merkintä nykyisestä Vantaan Tolkinkylästä ja maininta Ylästön kylän perustajan pojan nimestä. Lähde: Riksarkivet, Tukholma.

Kuva yllä: Vaikka Ylästö oli erotettu Tolkinkylästä jo 1300-luvulla, käytiin lopullinen välirajankäynti vasta vuonna 1750. Ylästön miehet olivat pikkuhiljaa siirtäneet kylänrajaa edukseen Tolkinkylän maille, ja tolkinkyläläiset vaativat virallista rajankäyntiä. Maanmittari Nils Westermarkin toimittamassa rajankäynnissä raja siirtyi aimo matkan Ylästön puolelle (nykyisin Ylästö ja Tolkinkylä kuuluvat Ylästön kaupunginosaan, mutta vanha kyläjako näkyy vielä kiinteistörekisterissä). Kauniisti piirretyssä kartassa näkyy Ylästön nautintaraja, palautettu alkuperäinen raja sekä rajapyykkien paikat. Lähde: Maanmittaushallituksen arkisto

HOPEAVEROLUETTELO KERTOO IRTAIMISTON MÄÄRÄN

Kruunun siirryttyä Kustaa Vaasalta hänen pojilleen kävi Ruotsi sodan Tanskan kanssa, ja menetti Tanskalle Götajoen suulla sijainneen Älvsborgin linnoituksen. Koska linnoitus suojasi valtakunnan ainoaa Pohjanmeren puoleista satamaa, sitoutui Ruotsi rauhanteon yhteydessä lunastamaan linnoituksen takaisin raskailla 150.000 hopeataalerin lunnailla.

Lunnaiden keräämiseksi ja muiden sotatappioiden kattamiseksi valtakunnan säädyt suostuivat vuoden 1571 valtiopäivillä irtainta omaisuutta koskevaan omaisuusveroon, jota kutsutaan nimellä hopeavero. Kaikkien rahaa, arvometalleja, hevosia, karjaa (aina sikoihin asti) tai muuta merkittävää irtainta omaisuutta omistavien piti suorittaa verona yksi kymmenesosa omaisuudestaan. Kirkkoherra ja nimismies luetteloivat talo talolta omaisuuden arvon; kulta- ja hopeaesineet sekä hevoset arvioitiin yksilöllisesti, muuten käytettiin koko valtakuntaa koskevaa hinnastoa. Kansallisarkistoon tallennetut hopeaveroluettelot sisältävät tarkkoja tietoja 1500 – luvun ihmisten omaisuudesta, vaikkakin ne tuskin sisältävät kaikkia säästöjä.

Ylästön kylässä maksoi hopeaveroa kuusi henkilöä yhteensä 19 markkaa 28 äyriä ja kuusi penninkiä – kahden hyvän lehmän hinta – yhteensä 206 markan 22 äyrin omaisuudestaan. Lopputulos ei siis ole tasan 10 %, ja kolme vähävaraisinta näyttääkin saaneen alennusta tai sitten maksuvälineitä ei vain löytynyt.

Ylästön varakkain asukas oli Syrakin talon isäntä Offuid Hendriksson; kylän perustaneen tanskalaissyntyisen Övidherin suora jälkeläinen ja viimeinen suvun edustaja Ylästön isäntänä. Toiseksi varakkain oli Siffred Jönsson, joka lienee ollut myöhemmin Smedsin nimen saaneen talon isäntä. Muut verotetut olivat Ollasin ja Klemetsin talojen ensimmäiset isännät Oluff Larsson ja Klemet Effatsson sekä Eric ja Bertil Matsson, jotka ilmeisesti olivat sukua Lassaksen talon perustajalle Lars Matssonille.

Hopeaveroluettelosta näkyy, että kaikilla kuudella Ylästön talollisella on ollut omistuksessaan hevonen, kahdella varakkaimmalla kaksi. Lehmiä oli kylässä 11, vasikoita 2, lampaita 16 ja vuohia 2. Kuparikattiloita oli yhteensä 20 naulaa (6,5 kg).

Luettelossa olevia Tolkinkylän asukkaita ei tarkempien tietojen puuttuessa kykene liittämään taloihin, mutta kolmen verotetun talollisen omaisuus oli yhteensä 137 markkaa 6 äyriä, josta veroa perittiin 13 markkaa 6 äyriä. Hevosia oli 4 ja lehmiä 8; muita kotieläimiä ei ollut ainakaan luettelossa. Kuparikattiloita oli kuuden naulan verran (n. 2 kg).  

Tolkinkylän asukkaiden omaisuus oli siis taloa kohden suurempi kuin ylästöläisten, mutta niinhän emäkylän asukkailla pitää ollakin…

Matti Hilli

Kirjoittaja on ylästöläinen kotiseutuharrastaja ja Vantaa-Seuran johtokunnan jäsen.

Vantaanjoen varrella Ylästössä

Rentukoita ja keltakurjenmiekkaa

Vantaanjoella Ylästön kohdalla on loppukeväästä hyvin kaunista. Joenranta loistaa keltaisenaan;  ensin kukkivat rentukat ja hieman myöhemmin ovat kukassa keltakurjenmiekat. Joen vartta  reunustaa luontopolku joen molemmin puolin. Joen eteläranta kuuluu Helsingille ja pohjoisranta on Vantaan puolta, Ylästöä. Alue on Pitkäkosken luonnonsuojelualuetta.

Ylästö Pitkäkoski
Ylästö Pitkäkoski

Kolme koskea

Ylästön kohdalle osuu kolme koskea;  Pitkäkoski lähellä Silvolan tekoallasta ja hieman kauempana Backaksen ja Kartanonkosken suuntaan Ruutinkoski. Hieman vähäisempi Niskalankoski jää edellisten väliin.

Pitkäkoski Ylästössä. Pitkäkoski on noin kilometrin pituinen. Pitkäkoskesta lisää täällä…

Ylästöstä Ruutinkoskelle

Kävellen tai pyöräillen Ylästöstä Ruutinkoskelle pääsee parhaiten ylittämällä joki Pitkäkosken kävelysiltaa pitkin ja kulkemalla Helsingin puolista joenrantaa kohti Haltialaa.  Ruutinkoski tulee vastaan ennen Haltialan tilaa.  Ruutinkoskella Vantaan puolella jokea on peltoa ja yksityisaluetta.

Ruutinkoskella joki levenee ja maisemat avartuvat. Ympärillä on peltoa joen molemmin puolin. Kosken pituus on noin 300 metriä ja se on Vantaanjoen alin luonnontilainen koski.  Ruutinkoskesta lisää täällä ja täällä…

Vantaan uusi yleiskaava 2020

Vantaalla valmistellaan uutta yleiskaavaa 2020. Siihen on helpointa tutustua palvelussa https://kartta.vantaa.fi/.

Valitse vasemmalta valikosta Aineisto-ikoni, sen alta Kaavoitus ja edelleen Yleiskaava 2020 (luonnos).

Pikaisella silmäyksellä Ylästön alueelle ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Useita nykyisen yleiskaavan asioita on vielä toteuttamatta.

Yleiskaavaluonnokseen kannattaa kuitenkin tutustua nyt, koska kaavoitusviranomaiset vetoavat siihen siinä vaiheessa, kun varsinaisia kaavamuutoksia tehdään. Näin kävi esim. sähkölinjojen pohjoispuolella lumenkaatopaikan kaavamuutoksen yhteydessä.

Kaavamerkintöjen tulkitsemiseen (AP, TT jne.) löytyy ohje täältä:
http://www.ym.fi/…/%7BD051AC10-0B03-4945-BE16-76EC6CF…/32260

Koronatilanteesta johtuen

Kotiseututalon pihan siivoustalkoot pidetään tällä kertaa vain pienellä, etukäteen sovitulla porukalla.

Vieraslaji-ilta (14.5.) ja kesänalun kitkemistalkoot on toistaiseksi peruttu. Asiaan palattaneen keväällä 2021.

YKYN:n kevätretki Tuusulan taiteilijakoteihin (6.6.) on myös peruttu. Retken maksaneet ovat saaneet retkimaksun takaisin.

Mukavaa loppukevättä kaikille! Nautitaan tämän viikon lämpimistä keleistä.

Asiointiapua yli 70-vuotiaille

APUA KAUPPA- JA APTEEKKIASIOINTIIN YLI 70-VUOTIAILLE

Vantaan kaupunki on käynnistänyt yhteistyössä Vantaan seurakuntien kanssa asiointiavun yli 70-vuotiaille vantaalaisille, joilla ei ole sukulaisia tai muita läheisiä, jotka voisivat asioida heidän puolestaan kaupassa tai apteekissa. Avunpyyntöjä otetaan toistaiseksi vastaan numerossa 09 8306 677 ja chat-palvelussa Vantaan seurakuntien sivuilla arkisin klo 10-13.

NEUVONTAPUHELIN VANTAALLA

Neuvontapuhelin 09 8395 0070 on tarkoitettu kaikille vantaalaisille, jotka pohtivat miten koronavirus vaikuttaa heidän arkeensa. Numerossa palvellaan vantaalaisia arkisin kello 8–18 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 9–15. Sähköpostiiin korona@vantaa.fi voi laittaa kysymyksen, jos soittaminen ei jostain syystä onnistu.

Ohjeita ja infoa koronavirustilanteeseen liittyen Vantaan kaupungin sivuilta.

Kurkkaus menneeseen

Syyskauden 2019 toimintaa; Joulumyyjäiset, Joulupolku, YLE kylässä, Oktoberfest, Ylästö-päivä.

Joulupolku 30.11. oli suosittu tapahtuma

Ykyn ja Marttojen yhteistyössä järjestämä Joulupolku-tapahtuma keräsi runsaasti lapsiperheitä kotiseututalolle marraskuun viimeisenä lauantaina. Lapset saivat koristella pipareita, askarrella kortteja ja tavata joulupukin. Ulkona oli polku, tonttupaja, alpakoita ja kaneja.

Joulumyyjäiset 6.12.2019

Perinteisissä itsenäisyyspäivän joulumyyjäisissä kotiseututalolla oli myyjiä/myyntipöytiä yhteensä 31, joista osa oli ulkona teltoissa.  Myytävää oli monenlaista ja kauppa kävi.

YLE kylässä
20.11.2019

YLEn väkeä YKY:n vieraana kotiseututalolla 20.11.2019.

Oktoberfest 5.10.

YKY järjesti edellisvuotiseen tapaan Oktoberfest-tapahtuman kotiseututalolla lokakuun alussa.

Elävästä musiikista vastasivat viime kerralta jo tutuiksi tulleet kaksi Americana henkistä elektro-akustista musiikkia harrastavaa kokoonpanoa: Midland Mudwrestlers ja Ain’t Young, No Cash. Kolmantena bändinä tapahtumassa vieraili Port Arthur Bluegrass Band.

Ylästö-päivä 31.8.2019

YKY oli mukana Ylästö-päivässä paitsi yhtenä järjestäjänä, myös osallistujana. Ykyn kojussa sai osallistua Matti Hillin laatimaan tietovisaan Ylästön alueen historiasta. Lapsille oli oma historia-aiheinen tietovisansa.

Päivän pääsolisti oli Anna Abreu. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen piti puheen.

Ylästö-päivän valokuvaajana toimi Antti Nyman – oheiset kuvat.

YKY:n kevätretki 6.6.2020 – PERUTTU

Retki on peruttu kevään koronaepidemian vuoksi.

Kulttuurikierros Tuusulan Rantatiellä

Opastettu tutustuminen Ainolaan, Halosenniemeen ja Lottamuseoon

RETKEN OHJELMA:

Lähtö Ylästöstä klo 10.15. Tilausajobussi lähtee Ylästön K-Marketilta kohti Tuusulanjärveä 6.6.2020 klo 10.15.

Ainola. Tutustumme oppaan johdolla ensin Ainolaan, joka oli säveltäjämestari Jean Sibeliuksen ja hänen perheensä koti vuodesta 1904. Tutustumme myös Ainolan puutarhaan.

Lounas klo 12.30 Krapissa ravintola Mankelissa.

Halosenniemi. Lounaan jälkeen tutustumme Halosenniemeen joka on taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen ateljeekoti Tuusulanjärven rannalla.

Halosenniemi toimii taidemuseona, joka kertoo Pekka Halosen taiteesta, hänen elämäntyöstään ja ystävistään, jotka loivat kuuluisan Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön.

Museon erikoisnäyttelyissä esitellään Pekka Halosen taidetta yhdistäen sitä hänen aikalaisten ja myöhempien aika

kausien tuotantoon.  Tutustumme myös Halosenniemen puutarhaan.

Lottamuseo. Tutustumme Syvärannassa sijaitsevaan Lottamuseoon. Museon päänäyttely ”Lotan tarina – Vaadi aina enin itseltäsi” on elämyksellinen ja koskettava näyttely, jonka lähtökohtana on käytetty lottien henkilökohtaisia kokemuksia.

Paluu Ylästöön. Ylästössä olemme jälleen klo 16.45.

 Retken hinta on 55 euroa jäsenille ja 97 euroa muille. Hintaan kuuluvat kuljetukset, opastukset, sisäänpääsymaksut ja lounas. Retken vastuullinen järjestäjä on Kartanomatkat.

Ylästön Kotiseutuyhdistykseen voi liittyä jäseneksi laittamalla viestin asiasta alla olevaan sähköpostiosoitteeseen. Jäsenmaksu on 15 euroa/perhe.

 Imoittautuminen 1.5. mennessä yky@ylastonkotiseutuyhdistys.fi

Tervetuloa retkelle!

www.ylastonkotiseutuyhdistys.fi

 

 

 

VUOSIKOKOUS 26.2.2020

Ylästön Kotiseutuyhdistyksen vuosikokous pidetään keskiviikkona 26.2.2020 klo 18.30 Ylästön Kotiseututalolla, Sienestäjänkuja 5.

Tervetuloa kokoukseen!

Joulumyyjäiset 6.12.2019

JOULUMYYJÄISET 6.12. klo 10-14 Joulumyyjäiset tuttuun tapaan itsenäisyyspäivänä Ylästön kotiseututalolla (Sienestäjänkuja 5, Vantaa).

KAIKKI MYYNTIPAIKAT TALON SISÄLLÄ ON VARATTU

Ulkona teltassa on vielä tilaa myyjille. Teltassa on lämmittimet. Tiedustelut: yky@ylastonkotiseutuyhdistys.fi

 

Päivitys 16.10.2019:

Myyntipöytävarauksia on tullut runsaasti. Talon sisällä olevia myyntipaikkoja ei ole enää varattavissa. Kotiseututalon pihalla on vielä tilaa ulkona pärjääville myyjille.

KÄSITÖITÄ, KORUJA, KORTTEJA YM

Myynnissä tulee olemaan runsaasti käsityöläisten tuotteita; koruja, kortteja, koristeita, kuten pitsi- ja rautalankakoristeita, joulukoristeita, sukkia ja lapasia, myssyjä, kaulereita, jumppereita, turkiskorvalappuja ja kauluksia, huiveja, pipoja, nahkarukkasia, pehmoleluja, lahjapusseja…

JOULUHERKKUJA, LEIVONNAISIA

Myyntipöydiltä tulee löytymään runsaasti myös erilaisia  jouluherkkuja; leivonnaisia, piparkakkutaloja, uunituoretta ruisleipää, saaristolaisleipää, hunajaa…Mukana on myös Marenki; Hennan ja Olivian joululeivonnaiset.

 

BUFFET

Buffetista vastaa Ylästön koulun 5 c-luokka. Tarjolla on myös joulupuuroa. Kannattaa piipahtaa herkuttelemaan ja kahvittelemaan.

ARPAJAISIA

HERKKUKORIARPAJAISET Ylästön koulun 5 D-luokka

JOULUKUUSI-ARPAJAISET Ylästön Martat. Päävoitto on lahjakortti joulukuusimyyjälle. Myös pienempiä lohdutusvoittoja.

LIONS CLUB AVIA myy joulukukkia ym.

Ylästön koulun vanhempainyhdistys on paikalla myymässä ”I Love Ylästö” -tuotteita koululaisten hyväksi.

Myyntipöytiä voi varata sähköpostilla yky@ylastonkotiseutuyhdistys.fi. Pöydän hinta on kymmenen euroa. Pöytiä riittää vain käsityöläisille (myös leivonnaiset, kukat, yms., ei verkostomarkkinointituotteita). Myyjät pääsevät sisälle aamulla klo 8.00 lähtien. Klo 10 ovet avautuvat yleisölle, joten siihen mennessä myyntipöydän tulisi olla valmiina.

Tervetuloa myyjäisiin!